Meksikolainen Helsingissä, eli Pueblo ja bissebingo

Pueblo bar y taqueria on söpö ja suht pieni meksikolainen paikka Helsingin Eerikinkadulla, hieman sivussa ydinkeskustan ja Punavuoren sykkeestä. Paikka tarjoaa aivan ihanaa ruokaa sekä hyvän ja rennon tunnelman. Erityisesti pe-la ovat kuulemma melko vauhdikkaita, ja paikka sopiikin illan etkoilupaikaksi. Me yritimme tänne eräs perjantai, ja me hölmöt, luulimme saavamme pöydän kahdelle perjantaina klo 20 ilman pöytävarausta. Niin, päädyimme sitten ihan muualle silloin syömään ja palasimme eräs torstai tämän jälkeen. Ja saimme pöydän!

Longboard-oluita oli kolmea sorttia, muuten erikoisoluita ei juuri ollut. Mutta tämä maistui :)

Ruoka on todella maukasta ja hinta-laatusuhde on mielestäni hyvin kohillaan. Tilasimme annoksen guacamolea ja nachoja, saimme vielä muitakin kastikkeita ja pico de galloa (tuttu töissä keittiössä on aina etu) ja lisäksi tilasimme kolmen tacon setin, muistaakseni possun niskaa.

Nachot olivat Helsingin parhaat!

Kolmen tacon setti, ja minä niin pidän tuosta papumössöstä :)

Satuimme paikalle juuri kivasti niin, että Pueblossa oli alkamassa bissebingo. Elikkäs ihan perinteinen bingo, jossa arvotaan bisseä ja tacoja palkinnoksi. Onni ei meitä lykästänyt, mutta se oli tosi kivaa! Bingo järjestetään kuulemma joka torstai.

Pueblossa on hieman sellaista Kallion raffimpaa meininkiä, mikä tarkoittaa myös keikkajulisteita ja mainoksia. Sehän on kiva, voi bongata tulevia keikkoja, joista ei aina muuten kuulisi. Some kun ei tavoita aina kaikkia kuitenkaan.

Pueblolle suositus, mutta mikään viihtyisä ruokapaikka tämä ei ole, vaan baarimainen pieni kuppila, josta saa tacoja ja muuta meksikolaista ruokaa. Ei siis tex mexiä, vaan oikeasti hyväällä maulla varustettuja meksiko-juttuja. Sopii erityisen hyvin aloittelupaikaksi ja ruuat ovat kohtuuhintaisia.


Pueblo, Eerikinkatu, Helsinki. Loistava aloittelupaikka!

The Cock Helsinki - moderni bistro ja baari

The Cock on uudehko paikka Kasarmitorin kupeessa, jota monet blogitkin ovat kehuneet viime aikoina. Itse piipahdin täällä toukokuussa, ja kovasti piti raportoida käynnistä heti, mutta se venähti. Katsoin kuitenkin, että menu on pysynyt about samana, niin esittelen teille herkut mitä pääsimme maistamaan.

Arancinit - eli italialaisia riisipalloja.

Grilled flat bread - eli ohut leipänen, jossa savustettua lohta, mätiä, avokadoa, lehtikaalia ja soijakastike.

No sitä kukkoa! Kukon siipiä siis.

Rotisserie jerk grilled ½ chicken - eli kokonaisena grillattu puolikas kana ja ranskalaiset.

Ruoka on suht edullista ja ihan hyvää. Mitään tajunnan räjäyttävää elämystä ei kannata odottaa ruuan puolesta, mutta ravintola itsessään on kiva. Ilmapiiri on mainion eurooppalainen, rento ja kuhiseva. Menimme ilman pöytävarausta (virhe!) ja meidät istutettiin baariin odottamaan pöytää, jonka oli määrä vapautua n. 20 min kuluttua. Hetken odoteltuamme ja juomat tilattuamme tarjoilija tuli kertomaan ettei saisi meille pöytää sittenkään vielä moneen tuntiin. Ja olimme tilanneet jo juomat ja katsoneet menun! No sitten päätimme jäädä kuitenkin baaritiskille syömään, eikä se meitä haitannut. Olimme kuitenkin hieman loukkaantuneita ja saimmekin sitten hetken kuluttua jonkin oikean pöydän... Mutta outoa oli, että ensin luvattiin, sitten ei, ja lopulta saimmekin pöydän?! Tarjoilu oli muutenkin vähän sinne päin enemmän kuin ihan hyvää, meille jäi fiilis ettei tarvitse tippiä jättää. Tiedättekö sellaisen ravintolakokemuksen, että kun pyydät jotain, se ei ikinä saavukaan? Meille kävi näin esim. lautasten ja veden kanssa :(

Brunssi pitäisi testata.

Mutta kaiken kaikkiaan meillä oli ihan kivaa.Tunnelma oli hauska ja rento, niin ei niin väliä vaikka ruoka ja tarjoilu ei ollut priimaa. Ei väliä, jos seura on hyvää ja ruoka on kohtuuhintaista. Käykää siis testaamassa itse. Voin hyvin mennä uudestaankin, mutta en ehkä vieraita veisi tänne. Mutta brunssi on ainakin kokeiltava tässä kesällä. Ja The Cock on siitä hauska, että se on avoinna aamuvarhaisesta iltamyöhään. Lisää tällaisia Helsinkiin!

The Cock Helsinki, Fabianinkatu 17, Helsinki. Kannattaa ainakin kokeilla!

Long time no see - Muru

Huh mikä blogitauko. Vaikka teitä lukijoita on suhteellisen vähän, olen saanut kyselyjä miksen ole kirjoittanut. Syönyt kyllä olen edelleen, mutta blogiin kirjoitaminen ei ole yksinkertaisesti huvittanut. Nyt kesällä aikaakin on enemmän niin innostuin uudelleen. Toivottavasti into pysyy päällä :)

Murun charcuterie eli leikkelelautanen.

Innostuin myös Murusta pariinkin otteeseen viime aikoina. Ystäväni kanssa olemme käyneet Murun baarin puolella pikkusyötävillä sekä juomilla.

Itse kuivatettuja lihoja a'la Muru ja pikkuisen juustoja.

Baarin puoli on mainio idea jos istumamukavuudesta on valmis tinkimään. Baarin puolella on n. 8 asiakaspaikkaa, ja siihen ei oteta varauksia. Me olemme aina saaneet pienen tilan tuosta, ja tämä on näppärä paikka ottaa rennosti hiukan syötävää ja lasilliset.

Tryffelirisotto, oma lempparini Murun risotoista!

Tästä en edes muista mitä syötiin toisella kevään Muru-kerralla. Mutta hyvää oli!

Onni on oma takka.

Eräällä kerralla tässä ihan hiljattain oli niin pirun kylmä perjantai-iltaa, että kotiin päästyäni oli syytä laittaa takka päälle. Ihana lämpö ja tunnelmoin vielä yhden viinilasillisen verran kotona. Rennoissa merkeissä on siis viime aikoina vapaat menneet, ja nyt yritän ryhdistäytyä tässä kirjoittelussa!

Muru jäi juuri kesälomalle, mutta avaa taas kesälomien jälkeen. Menkää ihmeessä syömään sinne, hyvin tehtyä ruokaa ja ihana palvelu. Ja jos ex-tempore paikkaa etsii keskustasta, tämä on aina kiva paikka. Charcuterie ja lasi viiniä n. 20€ per henkilö, riippuu paljonko syötävää tarvitsee. Risotto muistaakseni n. 15€.

Muru, Fredrikinkatu 41, Helsinki. Vahva suositus :)

After Work ravintola Olossa

Pääsin työni kautta viime tiistaina osallistumaan mitä ihanimpaan after workiin. Larochen viinejä Olon suupaloilla siivitettynä. En ole vielä päässyt Oloon illalliselle, mutta nyt kyllä ruokahalut heräsivät kun noita Michelin-tasoisia suupaloja maisteli.

Illan menu, Laroche + Olo

Illan teemana olivat Larochen Chablis-viinit Petit Chablis'ta Grand Cruhun. 

Illan helmi Chablis

Petit Chablis, 16.99€ Alkosta. Toinen suosikkini!

Maistoimme viisi viiniä, ja kuusi eri suupalaa. Omat Laroche -suosikkini ovat Petit Chablis sekä Premier Cru les Vaudevey.

Nordic taco, Huutokosken lohta ja grillattua kurkkua, kanannahkakeksejä. Jännän kuuloista, ja makuista!

Ankanmaksaa ja omenaa. Illan yllättäjä, aivan upea makuelämys!

Paahdettua valkosuklaajäätelöä, makean ystävänä olin tähän hieman pettynyt. Mutta vain hieman!

Olon herkut mätsäsivät täydellisesti Chablis'n kanssa. Mikä ilta! Tällainen after work voisi olla useamminkin :)

Ravintola Olon ja Larochen yhteys on, että Laroche oli vahvasti mukana Bocuse d'Or 2014 kilpailussa, jota Olon vetäjä Pekka Terävä tuomaroi. Suomen Matti Jämsen sijoittui tänä vuonna hienosti viidenneksi!