After Work ravintola Olossa

Pääsin työni kautta viime tiistaina osallistumaan mitä ihanimpaan after workiin. Larochen viinejä Olon suupaloilla siivitettynä. En ole vielä päässyt Oloon illalliselle, mutta nyt kyllä ruokahalut heräsivät kun noita Michelin-tasoisia suupaloja maisteli.

Illan menu, Laroche + Olo

Illan teemana olivat Larochen Chablis-viinit Petit Chablis'ta Grand Cruhun. 

Illan helmi Chablis

Petit Chablis, 16.99€ Alkosta. Toinen suosikkini!

Maistoimme viisi viiniä, ja kuusi eri suupalaa. Omat Laroche -suosikkini ovat Petit Chablis sekä Premier Cru les Vaudevey.

Nordic taco, Huutokosken lohta ja grillattua kurkkua, kanannahkakeksejä. Jännän kuuloista, ja makuista!

Ankanmaksaa ja omenaa. Illan yllättäjä, aivan upea makuelämys!

Paahdettua valkosuklaajäätelöä, makean ystävänä olin tähän hieman pettynyt. Mutta vain hieman!

Olon herkut mätsäsivät täydellisesti Chablis'n kanssa. Mikä ilta! Tällainen after work voisi olla useamminkin :)

Ravintola Olon ja Larochen yhteys on, että Laroche oli vahvasti mukana Bocuse d'Or 2014 kilpailussa, jota Olon vetäjä Pekka Terävä tuomaroi. Suomen Matti Jämsen sijoittui tänä vuonna hienosti viidenneksi! 

Kauden himotuimmat

Kauden himotuimmat, eli ravintolat joissa haluan käydä. Edullisempaa ja kalliimpaa, lounasta ja illallista, snackyä ja juomaa. Mutta tässä muutama vinkki:

Ai mun alkoi tekemään just mieli tartar-pihviä :D

Himoitsen kovasti pääseväni BW-ravintoloiden uutukaiseen, Brondaan. Paikka aukeaa vissiinkin 10.3., joten voi mennä parikin kuukautta että sinne saisi pöydän. Katsotaan...

Molemmat kuvat: http://ravintolabronda.fi/

Ja sitten siihen juomapuoleen. Mahtavat, taitavat Son of a Punchin baarimikot ovat lähteneet tekemään Krog Madamelle kirjastobaaria. Varmasti upeita drinkkejä ja hyvä tunnelma. Ja mikä olisikaan parempi ilta: ensin illalliselle Krog Madameen (mulla vasta lounas testattu) ja siitä siirtyä baarin puolelle drinkille. Ah.

Kuvat: http://madame.fi/ ja http://sonofapunch.com/

Tres Bones on myös vielä testaamatta ilta-aikaan. Sinne lähiaikoina, pliis.

Kuva: https://www.facebook.com/TresBones

Ja sitten vielä kunnon burgerille himottais. Varsinkin Intian jälkeen varmasti, kun ei ole nähnyt naudanlihaa pariin viikkoon. En ole vielä käynyt Hans Välimäen Midhillissä, se olisi testattava.

Kuvat: https://www.facebook.com/midhillbrgr

Ja sitten vielä huippuvinkki Kalliosta: Döner Kallio. Täytyy myöntää, en pidä kebabista juurikaan. Saksassa asuessani sitä tuli syötyä, ja erityisesti kanakebab maistui. Mutta, Suomesta ei mielestäni tähän mennessä ole saanut niin hyvää kebabia, että olisin siitä nauttinut. Ja kanakebabia ei ole tullut vastaan. Pyyntööni on vastattu, sillä Kalliosta kajahtaa! Uusi kebab-mesta Döner Kebab tarjoaa kunnon kebabia. Paikka aukesi tuossa alkuvuodesta (tammikuun lopussa?) ja on saavuttanut hullut jonot siitä lähtien. Jospa se olisi nyt rauhottunut ja kävisi kunnon kebabilla joku päivä. Minä en nimittäin pidä jonottamisesta... Täytyy poiketa :)

Kuva: https://www.facebook.com/DonerKallio

 Huh siinähän on taas vähäksi aikaa ihmeteltävää. Ongelmana on, että kaikki hyvä on epäterveellistä ja kaikki kalorit täytyy jumpata pois. Kun vaan voisi syödä ilman kiloja! :D

Romanttinen ilta Sundmansissa vs. St. John Lontoossa

Ystävänpäivään oli meillä tällä kertaa oikein panostettu. Oikeastaan saavutimme hiljattain poikaystäväni kanssa MSc-tutkinnot, joten juhlan aiheena oli molempien maisterinhatut. Mutta, taktikoimme tämän ystävänpäivälle, niin saimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tästä alkaa tulla kiva perinne; viime vuonna ystävänpäivänä söimme myös hyvin. Viime vuonna 14.2. nimittäin illastimme St. Johnissa Lontoossa. G.W. Sundmans oli melkein yhtä hyvä. Käy lukemassa lisää St. Johnista: www.stjohngroup.uk.com/. Vasta ravintolasta lähdettyämme tajusimme kuinka hyvä paikka se oikeastaan olikaan; sille oli myönnetty Michelin-tähti. Meistä paikka oli loistava, vaikka emme tähdestä tienneetkään.

Nyt täytyy sanoa että illasta Sundmansissa ei ole muita kuvia, sillä:

1. En halunnut keskittyä kuvaamiseen vaan nautiskeluun.

2. Tämän tasoisessa paikassa on jo hieman kyseenalaista kuvata kun ei ole mikään "oikea" toimittaja.

3. Kuvat olisivat anyways epäonnistuneet sillä valo oli todella huono.

Niin, nyyh, ei ole mitään muistoja näistä ihanista ruuista. Mutta, on mielessä muisto hyvästä illasta. Otimme kuusi ruokalajia viineineen. Hyvä valinta! Lisäksi tuli muistaakseni viisi keittiöntervehdystä, kaiken kaikkiaan. Viinit olivat ok, mutta eivät meidän mieleen. Rohkeudessa oli mielestämme menty liian pitkälle, ja jälkikäteen toivoimme että olisimme vaan ottaneet viiniä pullottain, niin ainakin olisi saanut sitä mistä pitää. Minä en nimittäin pidä väkevöidyistä viineistä, joita oli kaksi eli 1/3. Se on paljon kokonaisuudesta, ja osa jäi juomatta. Meille myös sattui ikävästi niin että viereisemme pöytäseurue oli suoraan sanottuna, kaikki kahdeksan henkilöä, kännissä ja desibelit sen mukaisia. Eivät sopineet tuohon ravintolaan. Mutta toisaalta heidän meteli hieman rentoutti tunnelmaa joka muuten oli liian hienostunut ja hiljainen meidän makuun :)

Ruoka oli upeaa ja herkullista, annokset kauniita ja viihdyimme pitkään. Lähdimme mahat täysinä. Se "jokin" jäi silti puuttumaan. Ottaen huomioon paikan tason ja hinnan (ilta kahdelle 6 ruokalajia + viinit yht. 300€), tällaisesta paikasta tulisi mielestäni lähteä ajatuksilla "wow parasta ikinä". Mutta ei sitä tullut :( Ihan loistavaa, mutta ei täydellistä. St. John viime ystävänpäivänä sen sijaan oli tajunnanräjäyttävä sekä ruuan että palvelun osalta. Mietimme poikaystäväni kanssa, että ehkä Sundmans oli "liian vanhoillinen ja hieno"; me ehkä pidämme modernimmasta fine diningista.

Mutta, G.W. Sundmans on "once in a lifetime" -kokemus, ja olemme tyytyväisiä että kävimme siellä syömässä. Sillä ensi kerralla, tiedämme mitä haluamme ja menemme modernimpaan paikkaan :)